Manpowerin työmarkkinabarometri: Suomessa työnantajien rekrytointiaikeet pysyvät varovaisina loppuvuonna

2016-09-13-12_33_28-manpowerin-tyomarkkinabarometri-q4-2016-globaali-raportti-pdf-nitro-reader-3

ManpowerGroupin globaali työmarkkinabarometri on toteutettu Suomessa nyt 17. kerran. Vuoden 2016 neljännen vuosineljänneksen barometria varten haastateltiin 621 työnantajaa. Suomalaiset työnantajat raportoivat hyvin varovaisia työllistämisaikeita loka-joulukuulle: 14 % ennustaa henkilökunnan määrän kasvavan, 17 % odottaa henkilöstön vähenevän ja 67 % arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan. Neljännen vuosineljänneksen kausitasoitettu työllistämisaikeiden indikaattori on +1 %. Edelliseen neljännekseen verrattuna työllistämisnäkymät pysyvät ennallaan, mutta ovat 2 prosenttiyksikköä heikommat kuin samaan aikaan viime vuonna. Kaksi aluetta neljästä ja kuusi toimialaa kymmenestä ennustaa henkilöstömäärän lisäystä.

Tänään julkaistun ManpowerGroupin työmarkkinabarometrin mukaan suomalaiset työnantajat ennustavat varovaisia työllistämisaikeita loka-joulukuulle. Työnantajista 14 % odottaa henkilökunnan määrän kasvavan, 17 % odottaa henkilökunnan määrän laskevan ja 67 % arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan.  Kausitasoitettu työllistämisaikeiden indikaattori¹ (Net Employment Outlook) vuoden 2016 viimeiselle kvartaalille on +1 %. Edelliseen neljännekseen verrattuna työllisyysnäkymät pysyvät muuttumattomina, mutta ovat 2 prosenttiyksikköä heikommat kuin viime vuonna samaan aikaan.

”Kausitasoitettu tulos osoittaa, että Suomen työmarkkinoiden kehitys on hidasta ja noudattaa viimeisen neljän vuoden taloudellista kehitystä. Eri toimialojen välillä on kuitenkin huomattavia eroja”, kommentoi tuloksia ManpowerGroupin Suomen viestintäjohtaja Mika Wilén.

”Loppuvuonna eniten työmahdollisuuksia näyttäisi tarjoutuvan sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon alalla sekä teollisuudessa. Toisaalta työmarkkinat kuljetus-, varastointi- ja viestintäalalla näyttävät synkiltä”, Wilén lisää.

Euroopassa vahvimmat työllistämisnäkymät neljännelle kvartaalille raportoidaan Irlannista ja Israelista. Pessimistisimpiä puolestaan ovat työnantajat Belgiassa, Suomessa, Italiassa ja Sveitsissä. Muista Pohjoismaista norjalaiset työnantajat ennustavat kohtalaista kasvua työmarkkinoilla (indikaattori +5 %) kun taas ruotsalaiset työantajat odottavat vain hyvin vähäistä kasvua (indikaattori +2 %).

”Suomen kannalta hyvä uutinen on, että Ruotsia lukuun ottamatta suurimmassa osassa tärkeimmistä vientimaistamme työllistämisodotukset ovat säilyneet vähintään entisellään. Isossa-Britanniassa Brexit ei toistaiseksi näytä vaikuttavan työllistämisaikeisiin, sillä indikaattori (+5 %) ei ole muuttunut edellisestä kvartaalista eikä viime vuoden samasta ajankohdasta”, Wilén summaa.

Alueellinen analyysi – huomattavia eroja alueiden välillä

Kahdella alueella neljästä odotetaan positiivista kehitystä työmarkkinoilla. Merkittävimmät kasvuodotukset ovat työnantajilla Etelä-Suomessa, missä työllistämisaikeiden indikaattori on +19 %. Pientä kasvua odottavat myös työnantajat Itä-Suomessa, missä työllistämisaikeiden indikaattori on +2 %. Työntekijöiden määrän odotetaan laskevan Pohjois-Suomessa (indikaattori -12 %) ja Länsi-Suomessa (indikaattori -5 %).

Työllistämisnäkymät ovat vahvistuneet kahdella alueella viime neljännekseen verrattuna. Työnantajat Itä-Suomessa raportoivat työllistämisaikeiden nousseen 7 prosenttiyksiköllä ja Etelä-Suomessa puolestaan 4 prosenttiyksiköllä. Länsi-Suomessa odotetaan 9 prosenttiyksikön laskua ja Pohjois-Suomessa työllistämisaikeiden indikaattori pysyy melko tasaisena.

Verrattuna samaan aikaan viime vuonna työmarkkinat ovat kohentuneet eniten Etelä-Suomessa indikaattorin noustessa 14 prosenttiyksiköllä. Pohjois-Suomessa työllistämistilanne on puolestaan heikentynyt 16 prosenttiyksiköllä viime vuodesta.

Toimialakohtainen analyysi – odotettavissa korkeintaan kohtalaista kasvua

Työnantajat kuudella sektorilla kymmenestä uskovat henkilöstömääränsä kasvavan loka-joulukuussa. Eniten uusia työpaikkoja ennustetaan avautuvan sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon sektorilla sekä teollisuuden alalla molempien indikaattorin ollessa +14 %. Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon sektorilla indikaattori on vahvin sitten kevään 2013. Myös julkishallinnon, koulutuksen, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä tukku- ja vähittäiskaupan aloille on odotettavissa kohtalaista kasvua.

Pessimistisimpiä ovat kuljetus-, varastointi-, ja viestintäalan työnantajat työllistämisindikaattorin ollessa -29 %. Tämä on näiden toimialojen heikoin tulos kahteen vuoteen. Myös rakennusalan (indikaattori -8 %) sekä kaivos- ja louhinta-alan (indikaattori -7 %) näkymät ovat heikentyneet.

Yritysten kokoluokkien välinen vertailu – suuret yritykset rekrytoivat eniten

Henkilöstömäärän ennustetaan kasvavan kolmessa neljästä yrityskokoluokasta tulevan neljänneksen aikana. Rekrytointiaikeet ovat vahvimmat suurissa yrityksissä (250 työntekijää tai enemmän), joiden työllistämisaikeiden indikaattori on +20 %. Myös keskikokoisissa yrityksissä (50–249 työntekijää) ja pienissä yrityksissä (10–49 työntekijää) henkilökunnan määrän odotetaan kasvavan (indikaattorit +18 % ja +13 %). Mikroyrityksissä (alle 10 työntekijää) rekrytointinäkymät ovat epävarmat (indikaattori -1 %).

Vuoden takaiseen verrattuna suurten yritysten työllistämisaikeet ovat kasvaneet 18 prosenttiyksiköllä, kun taas keskisuurten työnantajien näkymät ovat 11 prosenttiyksikköä vahvemmat. Pienten yritysten rekrytointiaikeet pysyvät melko vakaina, ja mikroyritysten osalta on laskua 3 prosenttiyksikköä.

¹Työllistämisaikeita kuvaava indikaattori (Net Employment Outlook) vuoden 2016 neljännelle kvartaalille on Suomessa +1 %. Indikaattori saadaan, kun henkilöstömääränsä lisäämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuudesta vähennetään henkilöstömääränsä vähentämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuus. Suomessa työmarkkinabarometria on tehty neljä vuotta, ja tuloksissa on nyt ensimmäisen kerran huomioitu kausitasoitettu data. Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla tutkimustuloksista pyritään poistamaan säännöllisenä toistuva kausivaihtelu, joka liittyy esimerkiksi vuodenaikoihin, pyhäpäiviin, lomakausiin ja eri toimialojen sesonkivaihteluihin.

Liitetiedostot