LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula
Puolet täysi-ikäisistä suomalaisista puhuu alaikäiselle työelämästä negatiiviseen sävyyn – tai jättää kokonaan puhumatta, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula peräänkuuluttaa positiivista työelämäpuhetta nuorten kasvavien työelämäpelkojen lievittämiseksi.
LähiTapiolan tuoreen Arjen katsaus -kyselyn mukaan 60 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista kokee tällä hetkellä tai on joskus kokenut työelämän liian kuormittavana. Naisista (67 %) jonkin verran useampi kuin miehistä (53 %) on kokenut kuormittavuutta työelämässä.
Vastaajista 45 prosenttia kertoo puhuneensa työelämästä alaikäisille myönteiseen sävyyn. Näin on toiminut keskimääräistä useampi johtaja (59 %) ja ylempi toimihenkilö (58 %).
Kuormittavuutta tunteneista 14 prosenttia kertoo puhuneensa asiasta alaikäiselle. Johtajista näin on tehnyt 29 prosenttia. Viidesosa vastaajista kertoo puhuneensa alaikäisille työelämään liittyvistä negatiivisista puolista. Lähes kolmannes (28 %) ei ole puhunut työelämästä alaikäisille lainkaan.
– Lasten käsitys työelämästä muodostuu ensisijaisesti omien vanhempien ja muiden aikuisten kautta. Meillä työssäkäyvillä on tittelistä riippumatta mahdollisuus ja jopa velvollisuus vaikuttaa siihen, millainen kuva työelämästä nuorille muodostuu. On ilmiselvää, että tällä hetkellä on melkoinen vaje positiivisessa työelämäpuheessa, sanoo LähiTapiolan ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula.
Hän muistuttaa, että työelämä on merkittävä osa aikuisten elämää ja työelämän hyvistä puolista kertominen lapsille vahvistaa turvallisuuden, toivon ja positiivisten odotusten tunnetta.
– Myös työelämän haasteet, stressaavuus ja muut ikävät asiat kuuluvat tosielämään, mutta niistäkin pitää pystyä puhumaan lapsille rakentavaan ja kehittävään sävyyn.
Nikula peräänkuuluttaa vastuunkantoa erityisesti työnantajilta.
– Positiivinen työelämäpuhe edellyttää, että sille on luotu riittävät edellytykset. Tätä ei voi ulkoistaa työntekijöille, sillä se on ensisijaisesti meidän työnantajien tehtävä. Tässä korostuu erityisesti hyvän johtamisen merkitys.
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 19.-25.5.2023 välisenä aikana 2 129 suomalaista. He edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä, Ahvenanmaalla asuvia lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä.
Palkka, pomo ja stressi – näistä asioista alaikäisille puhutaan
LähiTapiolan kyselyyn vastanneista yhteensä 30 prosenttia kertoi puhuneensa työtovereistaan ja 12 prosenttia esihenkilöistään positiiviseen sävyyn.
Puheenaiheina ovat olleet myös palkan riittävyys (19 %), työelämän kuormittavuus (9 %), ongelmalliset työkaverit (7 %) sekä esihenkilöt, jotka eivät ymmärrä vastaajan työtä tai kuormittavat häntä liikaa (4 %).
– Lasten ja nuorten lähellä olevat aikuiset ovat esikuvia ja malleja, joilta opitaan työelämästä. NYT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan merkittävä osa nuorista kokee esimerkiksi, että omien vanhempien työ näyttää raskaalta, eikä nuori halua itselleen samaa. En kuitenkaan usko, että tämä on se viesti, jonka vanhemmat haluaisivat lapsilleen välittää, sanoo Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin toimitusjohtaja Jenni Järvelä.
NYTin selvitysten mukaan suurin osa nuorista haluaisi lisää tietoa työelämästä.
– Olisi tärkeää, että jokainen aikuinen olisi valmis keskustelemaan omista kokemuksistaan ja toisi esille avoimesti työelämän eri puolet, myös myönteiset, Järvelä sanoo.
Etätyöt altistavat työelämäpuheelle myös kotona
LähiTapiolan kyselyn tuloksista ei selviä, millaisissa tilanteissa työelämästä puhutaan. Erityisesti koronapandemian myötä lisääntyneet etätyöt ovat tuoneet työn ja työelämäpuheen työpaikalta koteihin myös lapsiperheissä.
– Kysely kertoo vain sen, minkä teemme tietoisesti. Moni suomalainen lapsi altistuu tänäänkin tahtomattaan ja kenties aikuisen huomaamatta työelämäpuheelle – joko positiiviselle tai negatiiviselle. Tässä on meille aikuisille työssäkäyville miettimisen aihetta, Nikula korostaa.
– Uskon, että negatiivinen työelämäpuhe on tiedostamatonta ja etätyön lisääntyminen on lisännyt työn läsnäoloa myös lasten ja nuorten arjessa, Järvelä pohtii.
Nuorten työelämäpelot huolestuttavat myös aikuisia
Nuorten työelämäpelkojen lisääntymisestä uutisoitiin ja keskusteltiin SuomiAreenassa kesäkuussa. Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin yhteistyössä LähiTapiolan kanssa teettämän kyselytutkimuksen mukaan kolmannes yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista pelkää työelämän olevan itselle liian raskasta.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan kaksi kolmesta (67 %) täysi-ikäisestä suomalaisesta on huolestunut nuorten työelämäpeloista. Naisista (72 %) hieman useampi kuin miehistä (62 %) on huolestunut ja johtajista asia huolettaa 80 prosenttia.
– Pystyvyyden tunteen vahvistaminen lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti on todella tärkeää. Aikuisina voimme vahvistaa lasten ja nuorten uskoa omaan kykyynsä vaikuttaa toiminnallaan elämänsä tärkeisiin tapahtumiin ja elämänsä kulkuun, myös työelämävalintoihin, sanoo Nikula.
– Puhutaan hyvää työstä, kannustetaan ja annetaan nuorille myönteisiä kokemuksia. Esimerkiksi se, miten nuori otetaan vastaan tet- tai kesätyöpaikassa, voi olla käänteentekevää sille, millaiseksi käsitys työelämästä muodostuu, toteaa Järvelä.
LähiTapiola tukee tästä vuodesta alkaen Nuorten yrittäjyys ja talous NYTiä (aiemmin Talous ja nuoret TAT), jonka ala- ja yläkouluille suunnattu Yrityskylä-oppimiskokonaisuus on palkittu maailman parhaana koulutusinnovaationa. Osana laajaa yhteistyötä LähiTapiola toteutti yhdessä NYTin kanssa nuorten työelämä- ja opinto-odotuksia kartoittavan Nuorten tulevaisuusraportin, jonka tulokset julkaistiin elokuun lopussa.